Ruoohonjuuritasolta ei korkealta tipu

Irtisanomissuojasta kärhämä

 Taustalla lienee palkollisten ruotuun laittaminen?  Ja johtamiseen liittyvänä pelon ja käskyttämisen lisääminen. Näin olen ymmärtänyt.

Ensin alle20:n henkilön, sitten 30:n, sitten sadan ja lopulta koko irtisanomissuojan alas-ajo.  Aikoinaan  luotiin yhteistoimintalaki yrityksen työntekijöiden ja johdon väliseksi neuvottelumekanismiksi  monine eri toimintatapoineen. Mitä sen toiminnasta on jäänyt jäljelle? Luultavasti ainoastaan "sopiminen" siitä paljonko lomautetaan ja monelleko annetaan potkut?  Katsokaa vaan miten tulevana taantumana tai lamakautena toimitaan. Jos homma etenee niinkuin ennustan?  Silloin ei enää neuvotella , vaan käsketään.  Työnantajaleiri Eleäranta kympissä,joka vielä  taannoin oli neuvottelukumppani ay-liikkeen kanssa,  näyttää olevan ulkona kuvioista, joten vastapuoli  on maan hallitus.

Toivottavasti ay-väki ja pitää pintansa ja panee hanttiin.  Ay-liikeessä ja sitä lähellä olevien puolueiden kautta vaikuttamisella ja äänestyskäyttäytymisellään.     

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Nyt lähdit Teuvo liioittelemaan, kun ei koko lakia ole vielä edes voimassa eikä se tähtää muutenkaan siihen, että koko irtisanomissuoja oltaisiin ajamassa alas.

Ja eiköhän käydä ensin myös ne seuraavat eduskuntavaalit, jotta voitaisiin puhua siitä, että kyse olisi myös jatkossa koko irtisanomissuojan alasajosta. Jos siellä demarit ja vasemmisto on seuraavassa hallituksessa enemmistönä, niin nehän voivat vaikka perua koko tämän lain mitä nyt yritetään viedä hallituksessa eteenpäin ja jos se nyt sitten astuu vielä tämän eduskunnan aikana voimaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Oikeistohallitus tekee sen, minkä katsoo omilleen parhaaksi! Nyt on vielä hetki aikaa laittaa pienistä palkoista elantoaan tienaavat polvilleen.

On selvä, että työllisyyden lisäämisen kaunopuheisuudella, peitetään todellinen tavoite. Samalla AY -liikkeen murtaminen lienee tavoitteista merkittävin.

Kuten Teuvo toteat, ensin 20 hengen yritys ja siitä hivutetaan ylöspäin. Näinhän se valta toimii. Ei kannata olla sinisilmäinen ja hyväuskoinen hölmö.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

1#
Tarkoitus oli arvailla sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jos oikeistovoimat yxin saavat määrätä tahdin. Äänestäjät ratkaisevat.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

#2
Meillä on yhteinen näkemys tuosta "hivuttautumis teoriasta".

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Eilisessä eduskunnan kyselytunnilla entinen SAK:n puh.joh Lauri Ihalainen käytti puheenvuoron jossa järki ja kokemus tuli esille. Sipilän olisi syytä kaivaa tuo puheenvuoro Yle:n areenasta esille ja ottaa järki käteen. Suomalaisen työelämän yksi suurimmista ongelmista on keskenäisen luottamuksen puute ja tämä aiottu lainuudistus työntekijän irtisanomisen helpottamiseksi sitä yhä lisää.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

5# Arto, valitettavasti 'päällepäsmäreillä' ei ole aikaa kuunnella järjen tai kokemuksen ääntä. Äänihän tulee vasemmalta ja se on uhka!

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ihalaisen kädenjälki, jossa tuo järki ja kokemus tuli esiin näkyi Suomessa hänen ministeri vuosina kasvavana työttömyytenä, vaikka muu Eurooppa nautti kasvusta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli se oli työministerin vika?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Työnantajat ilmeisesti haluavat erotttaa ensimmäisinä pienten firmojen luottamusmiehet. Tosin ollessani pienessä firmassa työssä ( < 15 työntekijää) sen luottamusmiehenä toimi firman omistajan veli.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi on euronsa kanssa pelkkä ajopuu ja pitkäaikaistyöttömyys jatkuu muiden heikennyksien kanssa kunnes järki ja Suomen etu tulee voittamaan.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Ensin alle20:n henkilön, sitten 30:n, sitten sadan ja lopulta koko irtisanomissuojan alas-ajo. Aikoinaan luotiin yhteistoimintalaki... Mitä sen toiminnasta on jäänyt jäljelle? Luultavasti ainoastaan "sopiminen" siitä paljonko lomautetaan ja monelleko annetaan potkut?"

- Julkissektorillahan puolestaan tuota syrjinnänvähentämisyhteistyötä on harjoitettu myös virallisesti paikallisena sopimisena myös liki tuhannen hengen työpaikoilla. Sekin kuitenkin on tiedossa, että julkissektorin irtisanomissuoja ei käytännössä suojaa 'poliittisesti epäkorrekteja' virkamiehiä, jotka esimerkiksi erehtyvät uskomaan sanan olevan oikeasti vapaa johdon pyytäessä kehitysehdotuksia ja mielipiteitä henkilöstöfoorumilla. Jopa poliittiset potkut ovat edelleen tuttu ilmiö Suomen jälki-70-lukulaisessa valtionhallinnossa.

Vaikka nykyisin virkamiesten valtavirta onkin puolueettomia ammattilaisia, ei aikoinaan asemiinsa nostettujen konkareiden kuten ns. taistolaisten toimia ehkä kv. verkostoineenkin enempää kuin radikaaleimmin taistelevia vihaisia nuoriakaan ay-kellokkaita saa kritisoida. Näillä kuplapoliittisilla aktivisteilla on välillä ollut kovastikin vaikutusvaltaa myös henkilöstöasioihin luottamusmiestehtävänsä ja/tai johtavan asemansa ja joskus ulkopoliittisen toverilobbynkin kautta, paikallisen sopimisen hengessä tietysti. Pärstäkerroinpotkut ovat siis tuttu juttu Suomen jälki-70-lukulaisessa valtionhallinnossa. Pääluottamusmieskin voi tällöin vain vahvistaa asian kahden kesken, mutta ei lähde riitautumaan vaikeasti todistettavia tuulimyllyjä vastaan ilmeisissäkään tapauksissa.

Taantumavuosina 2012-14 oli erään paikallista sopimissovellusta noudattavan viraston johto budjettiraamin kiristyttyä pyytänyt säästöehdotuksia myös henkilöstöltä. Eräs virkamies ehdotti säästöjä talon korkeiden työmatkakustannusten puolelta monen yhteyden hoituessa nykyisin verkossa yhtä hyvin kuin lentäen vaikkapa Belgiaan tai Brasiliaan tai Kazakhstaniin. Talon molemmat henkilöstöjärjestöt (STTK:lainen ja akavalainen) olivat vakavasti vaatineet työajan lyhentämistä viikoittaisen palkallisen liikuntatunnin muodossa. Mainittu virkamies muistutti, ettei aloite varmaan kuulosta hyvältä talon ulkopuolella ja työajan lisäämistä tuolloin vaatineiden työmarkkinaosapuolten korvissa varsinkaan, jos se pääsee taantumasta kärsivien työttömyysalojen ja median tietoon: "työpaikkazumbailu maksaisi talolle vuodessa enemmän kuin se Merja Ailuksen kuuluisa Bemari" hän oli laskenut. Työnteon leikkaaminen ilman palkkakustannusten alentumista ei hänestä siis vaikuttanut järkeenkäyvältä ratkaisulta. - Mainittu virkamies sai nyt kokea sekä matkailevan keskijohdon että ay/yya-siiven suunnalta joukonpetturiksi leimaamista jopa konkreettisestikin väkivaltaisin viestein, ja kevään 2015 yt-neuvotteluissa hän sitten yllättäen valikoitui talosta irtisanottavien parinkymmenen joukkoon. Jukolaisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmies arveli, etteivät esitetyt "tuotannollistaloudellisen syyt" voineet ko. tapauksessa oikeasti perustua mihinkään muuhun kuin... ks. case http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a...

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tämä laki mahdollisesti aiheuttaa paljon muuta kuin työllisyyttä jos tulee,
työnhakijat harkitsevat kahdesti ennenkuin kirjoittavat työsopimusta pienen yrityksen kanssa, alan kokeneita ammattilaisia jotka ovat vaihtamassa työpaikkaa voi olla todella haastavaa saada työsuhteeseen, eli niitä joita ehkä pieni yritys kipeimmin tarvitsee kasvaakseen, kun riski työntekijällä omasta taloudesta kasvaa.

Tällä hetkellä työnantajilla on paljon "työkaluja" käytettävissä työvoiman suhteen jotka tarjoavat lähes yhtä pientä riskiä, joten tälläistä irtisanomis keinoa vaadittaessa herää kysymys onko yrittäjät tietoisia näistä, jos ei niin miksi ei?

Lähtökohtaisesti on aivan väärä ajattelumalli että palkkaa henkilön vain koska siitä on helppo päästä eroon. Eikö palkkaamisen pitäisi perustua tarpeeseen ja sen mukaiseen työsopimukseen?

Toimituksen poiminnat